Tiedekulma Podcast

Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Mitä on algoritmien lukutaito? Millaisia eettisiä kysymyksiä tekoälyn käyttöön ja kehitykseen liittyy? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Yliopistonlehtori Anna-Mari Rusasen teksti Algoritmien aakkoset on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Millaista valtaa digitaalisten aineistojen käyttö tuottaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Apulaisprofessori Minna Ruckensteinin teksti Datatalouden valta ja eettinen käänne on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.

Miten hyvinvointi ja elämänmahdollisuudet jäsentyvät maailmassa, jossa sosiaalisten etäisyyksien ylittämisestä on tullut jopa vaikeampaa kuin maantieteellisten etäisyyksien? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen teksti Valta muuttaa kaupunkia: syrjään jäävät naapurustot ja segregaation paradoksit on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.

Mikä on luontokadon hinta? Luonnonvarojen vastikkeeton käyttö on suistamassa maapallon epätasapainoon. Luonnolle asetellaankin nyt hintalappua, joka pakottaisi miettimään jatkossa tarkemmin, onko luonnon tuhoaminen kannattavaa esimerkiksi rakennushankkeissa. Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla ovat keskustelemassa ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/gAjNlvKZXms Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.11.2021

Tervetuloa kohtuuden aikakauteen. Luon­to­ka­to ja il­mas­ton­muu­tos ovat val­ta­van mit­ta­luo­kan krii­se­jä, joi­den taus­ta­vai­kut­ta­ja­na on jat­ku­vaan kas­vuun ja luon­no­va­ro­jen pi­däk­keet­tö­mään käyt­töön pe­rus­tu­va kult­tuu­ri. Takaisin luontoon -ohjelmassa keskustellaan siitä, minkälaista maailmankuvan muutosta ympäristökriisien torjuminen meiltä vaatii. Kuin­ka ajat­te­lum­me pi­tää muut­tua, jot­ta sel­viy­dym­me tu­le­vai­suu­des­sa? Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Reetta Räty. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/luontokadon-ratkaisijat Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HpJL8c8QgwI Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.11.2021

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti yh­teen­sä noin mil­joo­na eläin- ja kas­vi­la­jia on kuo­le­mas­sa su­ku­puut­toon, mo­net seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Mas­sa­su­ku­puut­to­ja on ol­lut maa­pal­lon his­to­rias­sa ai­em­min­kin, mut­ta ny­kyi­sen luon­to­ka­don vauh­ti on ih­mi­sen toi­min­nan ta­kia en­nen­kuu­lu­ma­ton. Lajien katoaminen voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -sarjan avauskeskustelussa kerrataan luontokadon perusteet: mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulm... Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: http

Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ja analysoidaan käynnissä olevaa YK:n ilmastokokousta, joka järjestetään Skotlannin Glasgow’ssa 31.10.–12.11. Kokouksen tavoitteena on saada maat vauhdittamaan konkreettisia ilmastotoimiaan samalla kun maapallon keskilämpötilan nousu jatkuu ja vaa'ankielenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja lähestyy. Kuluvan vuosikymmenen ilmastotoimia pidetään erityisen merkittävinä lämpenemisen rajoittamisessa. Neuvotteluiden ytimeen nousevat erityisesti päästövähennystavoitteet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehittyvien maiden ilmastotavoitteiden tukeminen rahoituksen keinoin ja niin sanotun Pariisin sääntökirjan viimeistely. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja onko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliitti

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa taustoitetaan ajankohtaisia luontokadon kysymyksiä ja pureudutaan luonnon monimuotoisuutta käsitteleviin kansainvälisiin neuvotteluihin. Mitä luontokato tarkoittaa, mitä sille nyt yritetään tehdä ja miksi sitä ei jo ole onnistuttu pysäyttämään? Keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 19.10.2021.

Tekoälyä ei tällä hetkellä koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unionissa. Nyt EU on tehnyt ehdotuksen tekoälyn sääntelyn toteuttamiseksi – toteutuessaan sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia koko yhteiskuntaamme. Mitä on se tekoäly, jota yritämme säännellä? Millaisia käyttötarkoituksia tekoälyllä saa olla? Miten sääntely vaikuttaa tulevien teknologioiden kehitykseen? Mikä on Euroopan ja eurooppalaisten arvojen rooli Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä, kun tekoälylle asetetaan rajoja? Aiheesta keskustelevat tietojenkäsittelytieteen professori, Suomen tekoälykeskus FCAI:n varajohtaja Petri Myllymäki, johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen valtiovarainministeriöstä ja eurooppaoikeuden dosentti, Legal Tech Labin tutkimuskoordinaattori Suvi Sankari. Etäyhteydellä haastattelussa on europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin tekoälyvaliokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D). Insertissä julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo. Ohjelman juontaa Elina Lappalain

Miksi automaattiliikenne on ratkaisu kestäviin kaupunkeihin? Miten tekoäly mahdollistaa automaattiliikenteen? Spatiotemporaalisen data-analyysin apulaisprofessori Laura Ruotsalainen puhui automaattiliikenteestä, tekoälystä ja kestävistä kaupungeista Tiedekulman Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee? -tapahtumassa 28.9.2021. Tapahtuma on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly/mita-tulevaisuuden-tekoaly-tekee Katso puheenvuoro tekstitettynä videona Youtubesta: https://youtu.be/RskON1z8poE

Maailmamme on täynnä dataa ja algoritmeja – terveyssovelluksista asuntolainahakemuksiin. Mutta millaiseen dataan voimme luottaa? Minkälaista tietoa data tarjoaa päätöksenteon tueksi? Ja millaisia väärinymmärryksiä, vinoumia ja myyttejä dataan liittyyn? Datasta ja datalukutaidosta Tiedekulman Puhutko dataa? -tapahtumassa keskustelevat Saidot-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Meeri Haataja, apulaisprofessori Antti Honkela, sosiologian yliopistonlehtori Karoliina Snell ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 23.9.2021. Katso ohjelma ja alussa esiintyvät grafiikat Youtubessa: https://youtu.be/CsVZ0q4xk4E

Ajetaanko kissan vai mummun yli? Ei kummankaan, sillä tässä tekoälyn etiikkaa ja politiikkaa käsittelevässä keskustelussa päästään tästä kysymyksestä pidemmälle. Tutkija Matti Nelimarkka, kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos pureutuvat Kenen tekoäly? -tapahtumassa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Ohjelman juontaa Ville Blåfield. Keskustelu on osa Ihmisten tekoäly -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/ihmisten-tekoaly Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.9.2021.

Pitkäaikainen liittokansleri Angela Merkel astuu syrjään, kun Saksassa järjestetään liittopäivävaalit 26. syyskuuta. Kyseessä on iso muutos paitsi Saksassa myös Euroopan unionin ja kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Millaisissa asetelmissa vaaleihin lähdetään ja mitkä ovat vaalien tärkeimmät teemat? Mikä muuttuu Saksassa ja Euroopassa Merkelin lähdön jälkeen? Tiedekulman Pinnalla-ohjelmassa Saksan vaaleista keskustelivat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Vaalien asetelmia ja tunnelmia Saksasta analysoi Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki. Keskustelua veti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Anna-Liina Kauhanen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.9.2021. Katso tekstitetty video YouTubessa: https://youtu.be/YiB0ctoN1HU

Tiedekulman pormestaritentissä pohdittiin, millainen on parempi Helsinki asumisen, koulutuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Tentissä käsiteltiin lähiympäristön ja asumisen laatua, koulujen eriytymistä sekä osaamisen ja tutkimuksen merkitystä Helsingin elinvoimalle. Mukana ovat Paavo Arhinmäki (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Tutkittua tietoa ja näkökulmia paremmasta Helsingistä ovat antamassa vararehtori Hanna Snellman, kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen ja kaupunkimaatieteen professori Mari Vaattovaara. Keskustelun juontaa Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.6.2021.

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021.

Korona-ajan rajoitukset osuvat erityisen kovaa nuoriin. Jaksossa puhutaan siitä, miten yli vuoden jatkunut poikkeustilanne näkyy nuorissa ja miksi osa nuorista oli uupuneita jo ennen pandemia-aikaa. Miten yhteiskunnan pitäisi reagoida nuorten tilanteeseen? Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista kertomassa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Juontajana on Tuija Siltamäki Ylioppilaslehdestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 31.3.2021. Voit katsoa jakson myös videona: https://youtu.be/xRlDrr4__FE

Pandemia-ajan kuntavaalit testaavat suomalaisen demokratian kestävyyttä ja yhdenvertaisen osallistuminen toteutumista. Jaksossa pohditaan muun muassa kuntavaalien siirtoa, digitaalista vaalikampanjointia ja vaalihäirintää sekä suomalaisen äänestämiskäyttäytymisen muutosta. Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontajana on Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 17.3.2021.

Miten erilaiset rokotteet toimivat ja mihin niiden teho perustuu? Millaisia vaiheita rokotteiden kehittämiseen kuuluu? Miten on mahdollista, että koronarokotteita on kehitetty niin nopeasti? Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian professori Kalle Saksela kertoo koronarokotteesta, jota hän kehittää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Keskustelua juontaa Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 3.3.2021. Voit katsoa jakson myös videona: https://youtu.be/pz78-CjmYMg