Olutta Ja Analytiikkaa

Kovaa on peli. Pian tämän jakson nauhoittamisen jälkeen 21.4. The New York Times kertoi, että uutisiin keskittyvä CNN+-striimauspalvelu lopetetaan vain muutaman viikon julkiolon jälkeen. Netflix puolestaan menetti tilaajia ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Perkasimme syitä tilanteen taustalla.

Raha, omistajuus ja kontrolli. Koetimme vääntää rautalankaa asiasta, josta on vielä äärimmäisen vaikeaa vääntää rautalankaa, koska käsillä on oikeastaan vain sarja kokeiluja ja valtava määrä Piilaakson löysää rahaa. Eikä sekään raha tiedä vielä kohdettaan, jos Mark Zuckerbergkinkin paras arvaus on lähinnä luotaantyötävä uusi "kokemuksellinen internet" eli metaverse". Mutta ovatko mannerlaatat kuitenkin lähteneet jo liikkeelle? Kuuntele ja ota selvää.

Ennen oli pivot to video, nyt on pivot to podcasts. Ennen oli maksavat asiakkaat, nykyään alituinen paniikki nuorista. Ja taas kauhea kiire saada kaikki munat yhteen koriin ja äkkiä, tai muut menevät kohta ohi. Ja mikä on tuo horisontissa välkkyvä metaverse? Mitä näistä kaikista media-alan ennakointipaketeista pitäisi oikein ajatella? Ei hätää, me kerromme!

Kun sanotaan että ”strategiana asiakaskokemus”, mitä se edes tarkoittaa? Ainakin sitä, että kun ennen keskityttiin lähinnä siihen, mitä sisältöä milloinkin oli teossa, nyt pitäisi miettiä myös, miten voitaisiin auttaa ihmisiä ne löytämään ja miksi ylipäätään niitä kukaan kuluttaisi. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten asiakaskokemus pitäisi mediassa määritellä ja jos siitä mielii kilpailuetua, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Varsinkin, kun tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on tunkua muualtakin, kuten vastuullisuuden saralta.

Otimme parhaat palat irti nudgesta eli toistakymmentä vuotta vanhasta käyttäytymistieteen käsitteestä, joka elää uutta tulemistaan. Mitä on tai voisi olla "tuuppaus" mediatoimialalla?

Mediatalot ovat perinteisesti melko hierarkisia toimijoita, joissa valta valuu ”joulukuusen” muodossa alaspäin. Esimerkiksi uutistoiminta vaatii nopeasti mutta luotettavasti toimiakseen selkeän marssijärjestyksen. Onko moderneilla hierarkiattomilla tai nykyistä hierarkiattomammilla johtamismalleilla paikkansa tulevaisuuden mediassa?

Kalle ja Jaakko laittavat mediatoimialan vilkkaan kesän 2021 pakettiin.

Käsittelemme asiaa neljän teeman kautta: parempi asiakaskokemus, paremmat sisällöt, eettisempi toiminta, ennakoivuus. Erään suuren suomalaisen mediatalon osavuosikatsauksessa lukee näin: ”Median rakennemuutoksen odotetaan jatkuvan ja entisestään voimistuvan. Datan, analytiikan, koneoppimisen ja automaation merkitys lisääntyy vaatien kasvavia panostuksia teknologiaan”. Miten kilpailijoista erottuminen tapahtuu näiden avulla käytännössä? Kaikkihan kuitenkin jo nyt ovat ymmärtäneet asiakaskeskeisyyden merkityksen liiketoiminnan kehittämisessä, joten mitä (lisä)arvoa yrityksille on siitä, että ollaan vielä enemmän asiakaskeskeisiä?

Big data, henkilöbrändit, tabletit, älykellot, lohkoketju…minkä asioiden tai ilmiöiden ennakoitiin nousevan esiin mediassa 2010-luvun alussa ja puolivälissä, ja miten niiden kanssa oikein kävi? Perehdyimme joukkoon vanhoja kv-tutkimusraportteja. Esimerkiksi älykellot kyllä lopulta yleistyivät, mutta ei niiden kautta nimenomaan mediaa ole kulutettu siihen malliin kuin mitä aikoinaan ajateltiin.

Onko mantra "syö vähemmän kuin kulutat" sama kuin "tee vain enemmän parempia juttuja"? Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Nykypäivän ruuanhallinta- ja hyvinvointisovellukset tarjoavat niin hyvää analytiikkaa, että jopa Kalle ja Jaakko onnistuivat pudottamaan painoaan niillä. Tässä jaksossa kerrotaan likaisia yksityiskohtia myöten, minkä sovellusten avulla näin kävi, miten kävi ja miltä elämäntavat nyt näyttävät. Homma liittyy isossa kuvassa käyttäytymistieteisiin, psykologiaan ja pelillistämiseen.

Olutta ja analytiikkaa -podcastin vieraaksi saapuu pitkään suomalaisen median näköalapaikoilla työskennellyt Silja Tenhunen, joka jakaa meille näkemyksensä muun muassa paikallisjournalismin tilasta ja tulevaisuudesta. Puhumme myös journalismista bisneksenä sekä mittaamisesta – journalismin sisällön mittaamisesta ja journalistisen työn mittaamisesta. Silja muuten kertoo podcastissamme, että aloitti teini-ikäisenä uransa siilinjärveläisessä paikallislehdessä marssimalla toimitukseen todeten, että ”journalisminne on rikki, minä olen vastaus ongelmaan”. Oikein!

Sädekehävaikutus, lauman vaikutus tai status quo -vinouma ovat ihmisille ominaisia ajatusvinoumia, jotka näkyvät tai joita tietoisesti hyödynnetään myös onnistumisen mittaamisen piirissä. Käymme näitä vinoumia läpi konkreettisin esimerkein luovalta alalta.

“Kun yrität tyydyttää suurimman osan tarpeista suurimmalta osalta asiakkaitasi, laimennat resurssejasi ja fokustasi. Satsaat yhä vähemmän siihen, missä olet todella hyvä.” Tuore nettiartikkeli listaa syitä, miksi asiakaskeskeisyyden merkitys yrityksissä pienenee tai on saamassa negatiivisia sävyjä. Mistä on kyse? Onko kyse siitä, että kaikkea kaikille on ei mitään kenellekään? Onko asiakaskeskeisyyttä hypetetty niin paljon, että homma on mennyt överiksi? Tehdäänkö sitä väärin?

Miksi videot ovat niin vaikeita mediataloille? Miksi niitä itsepintaisesti yritetään edelleen tehdä, kun osa ilmiselvästi hakkaa päätänsä seinään? Miten OKR-malli (Objectives and Key Results) liittyy asiaan? Millainen on yleisön näkökulmasta onnistunut video, kun katsotaan analytiikkaa – käymme läpi keskeiset mittarit!

Buzzfeed, Vice, Quibi…ei hyvin mene. New York Timesilla sen sijaan menee, mutta sama sapluuna ei todellakaan toimi kaikille. Pitääkö olla joko mammutti tai pieni niche-toimija pärjätäkseen? Syntyykö välimaastoon kuolemanlaakso?

Mikä on median tulevaisuus? Tämä kysymys herättää monenlaisia intohimoja. Kalle ja Jaakko käyvät teemaa läpi tällä viikolla julkaistun maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen Digital News Report 2020:n kautta. Yksi kysymys on, mitä jatkuva muutos tarkoittaa mittaamiselle.

One metric to rule them all? Kalle ja Jaakko pohtivat, miksi moni toivoo Yhtä Suurta Kaiken Ratkaisijaa mediaan, ja miksi useamman tavoitteen tai mittarin olemassaolo tuntuu vaikeammalta.

TikTok on kasvamassa teinien somesta joksikin muuksi, ja hype on kova. Hypeä siivittävät palvelun käyttäjilleen kertomat massiiviset tykkäys- ja katselumäärät, mutta miten ne oikeasti muodostuvat ja mistä ne kertovat? PS. Taustan hienoinen särinä johtuu virtajohto-ongelmasta, pahoittelut!

Miksi nykyinen käsitys asiakkuudesta kannattaa heittää roskakoriin mahdollisen koronaa seuraavan laman aikana ja sen jälkeen? Ennakoimme, miten mediaa mitataan koronanjälkeisessä tulevaisuudessa. Jaksossa kuullaan myös konkreettisia kokemuksia korona-ajan uutistyöstä analytiikan näkökulmasta juuri nyt.

Erikoishaastattelu! Podcastimme historian kautta aikain toiseksi vieraaksemme saimme Netflixin koneoppimisinfraa johtavan Ville Tuuloksen. Kuten meillä Suomessakin, myös Kaliforniassa on työskennelty koronan vuoksi kotoa käsin. Siksi tämäkin jakso on nauhoitettu etäyhteydellä suoraan Yhdysvaltain länsirannikolta, olkaapa hyvät! Villen nostoja mm: "[Onnistumisen mittaamisen kannalta] on olennaista, että firmalla on selkeä fokus. Netflix striimaa elokuvia ja sarjoja ihmisten koteihin." "- - - Monesti olemme päätyneet siihen, että kannattaa jopa käyttää väärää mutta yksinkertaisempaa mittaria ihan vaan sen takia, että ihmiset ymmärtää ja osaa toimia sen kanssa." "Datalähtöisyys on ollut Netflixin keskiössä aivan alusta asti. Mutta ei voi yleistää, koska maailma on monimutkainen paikka – joissain asioissa olemme lopettaneet mittaamisen ja keskittyneet ihmisten intuitioon, sitten taas toisissa asioissa panostetaan vieläkin enemmän tiukkaan mittaamiseen." "Koska Netflix on globaali firma, sama mittari ei vältt