Jari Sarasvuo

Elämä on luopumista. Elämä on menetyksistä koostuva helminauha, joka pysyy kasassa surutyön avulla.

Tämä koskee erityisesti sinua, lapseton. Koska vain kylä voi kasvattaa lapsen, et voi enää kääntää päätäsi pettymyksesi, elämäntilanteesi tai valintasi oikeutuksella.

Haluaisitko olla niin terve, että elämän rasittavuudesta huolimatta fyysiset, henkiset ja sosiaaliset haasteet ovat voitettavissa ja vakavan sairauden todennäköisyys pysyisi pitkään pienenä? Se on yksinkertaista. Ja kaikkea muuta kuin helppoa.

Moraalinen nälänhätämme huutaa tämän ajan sivistysliikettä.

Kilpailu on yhtä terveellistä ihmisen itsetunnolle kuin sokeri hampaille.

Rakkaus ei ole tunne. Se on päätös.

Johtajan tehtävä ei ole ensisijaisesti tuottaa tuskaa, vaan sietää sitä, ja pyrkiä minimoimaan vastuullisesta työstä vääjäämättä syntyvä tunnemyrkky.

"Ihmismielen kollektiivisissa viemäreissä ryömivien morlokkien rinnalle on nousemassa keskustelukulttuurin rauhanliike." Jari Sarasvuo pohtii tällä kertaa vuoropuhelua ja vaikuttamista.

Addiktioista syntyvää pahoinvointia ei tulisi niin yksinuottisesti panna tämän ihan paskan kapitalistisikojen riistoyhteiskunnan piikkiin. Sellainen siirtää vastuun toipumisen mahdollisuudesta väärään osoitteeseen.

Työ parantaa niin yhteiskunnan kuin mielenkin.

Meidät erotti pandan kohtalosta kaksi asiaa. Ensinnäkin meille sattui seksi ja ruoka maistumaan, päinvastoin kuin tälle evoluution pudokkaalle. Toiseksi me keksimme uskonnon. Jari Sarasvuo pohtii toisessa lähetyksessään, että armo on johtamisinnovaatioiden ässä.

Jari Sarasvuo tarjoaa ensimmäisessä ohjelmassaan väitettä. Idealistit haluavat hyvää, mutta koska he ovat idealisteja, tästä halusta voi seurata pahaa.