Sisuradion Sarjat

Ruotsalais-suomalaiset mokat laskeutuvat tällä kertaa riman alle. Anni ja Pamela ovat saaneet kuuntelijoilta erikoisen mehukkaita tarinoita muun muassa moninäkökulmaisista työpresentaatioista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ont i gurkan 4: Under bältet Den här gången sänker vi ribban för de sverigefinska språkgrodorna. Anni och Pamela har fått extra saftiga historier från lyssnarna, bland annat om arbetspresentationer. finska@sverigesradio.se

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.  Ont i gurkan 5: Bra självkänsla Sverigefinska språkgrodor kan vara fråga om liv och död. I det här avsnittet hoppas vi på det sämsta, men höjer också självkänslan till nya nivåer. finska@sverigesradio.se

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraina Anna Syrjänen, Daoud Kolli ja Jasmin Kronlöf. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraana Juan Havana, P3. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraana Mervi Müller. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraina Tora Larusdottir ja Veli Brijani. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraina Elodie Weiss ja Herbert Neuwirth. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

40 vuotta sitten tutkijat varoittivat lasten puolikielisyydestä ja vanhempia kehotettiin puhumaan lapsilleen ainoastaan ruotsia. Nykyään tilanne on päinvastainen, ja oman äidinkielen siirtäminen lapselle on lähestulkoon itsestäänselvyys. Mutta onko se niin helppoa? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vieraina Ritva Norrby ja Jasmin Östlund. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

1947 satte unga män från Fårö in en gemensam kontaktannons i finska tidningar. Selma och Anna var några av dem som svarade och flyttade till Fårö. Nu berättar deras barn hur livet på Fårö blev. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. "Hallå flickor! Vi här i Sverige sex grabbar gå, och önskar bekantskap med varsin Finska få" skrev signaturerna Jeepen 31, Ford 27, Chevrolet 37, Volvo 35, Opel 34 och D.K.V. 33 i finska tidningar våren 1947. Finland hade varit i krig och de unga männen på Fårö visste att det var brist på män i Finland. Selma och Anna var två av många som svarade på annonsen. Anna var en ensamstående mamma från Jakobstad och flyttade till Fårö och signaturen Jeepen 31 tillsammans med sin dotter Gunda. – Det var inte så lyckligt för min mamma. Dels för att vi kom till ett helt omodernt ställe och dels för att hon bodde tillsammans med sina svärföräldrar, säger Gunda, som kom till Fårö som fyraåring. Selma flyttade från sitt barndomshem på Åland till Fårö och D.K.V. 33. Åren ef

40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Sotavuosien jälkeen Suomessa perustettiin perheitä ennätysvauhdilla. Syntyvyys oli huippulukemissa, mutta samaan aikaan maassa oli pulaa nuorista miehistä. Noin 90 000 miestä oli kuollut sodassa. Ruotsissa nuoret miehet ymmärsivät, että Suomessa oli pulaa miehistä. Kuusi gotlantilaista poikamiestä riimittelivät yhteisen seuranhakuilmoituksen suomalaisiin sanomalehtiin, jossa he etsivät suomalaisia maaseudulla asuvia 20-32 vuotiaita naisia seurakseen ja kirjekavereikseen. Keväällä 1947 ilmoitus ilmestyi Suomessa. Jo samana vuona muun muassa Anna ja Selma muuttivat pohjois-Gotlannin pienelle saarelle. Anna oli yksinhuoltajaäiti Pietarsaaresta, Selma lapseton nainen Ahvenanmaalta. Molemmat lähtivät Gotlantiin etsimään rakkautta ja uutta onnea. Myös usea muu suomalaisnaine

Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Tuija Lindströmin (1950–2017) vahva luova kausi 1980-luvulla jätti jälkeensä joukon kuvia, jotka ovat tärkeä osa Ruotsin myrskyisää valokuvahistoriaa. Tässä radiodokumentissa kuulemme tarinoita kuvien edestä ja takaa. Tuija Lindström työsti kuviensa kautta muun muassa lapsuutensa traumoja ja naisena olemisen haavoittuvaisuutta. Sotatilassahan me aina ollaan. Kun Tuija Lindström valittiin ensimmäisenä naisena valokuvauksen professoriksi, asetettiin hänen kykynsä opettaa kyseenalaiseksi: Kun minua ristikuulusteltiin ja kysyttiin, millaisia valokuvaajien pitäisi olla, vastasin: Valokuvaajien pitää olla lyhyitä, lihavia ja heidän pitää puhua suomea. Tuija Lindströmin henkilökohtaisesti tavanneet muistavat myös hänen tumman naurunsa ja kykynsä nähdä uusia puolia arkisissakin asioissa.

Silvia kasvoi Tukholmassa, mutta isän kotimaa Intia on aina kutsunut häntä. Aikuisena hän päätti toteuttaa unelmansa ja muuttaa Delhiin. Siellä hänestä tuli äiti ja kodissa asuivat myös appivanhemmat. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ensimmäisten Intia-vuosien aikana Silvia työskenteli turistitoimistossa, mutta pikkuhiljaa Ruotsin suurlähetystöstä vapautui avoin työpaikka. Siellä hän tapasi miehensä ja kahdeksan vuotta sitten he menivät naimisiin. Silvia synnytti kaksi lasta Delhissä, mitä moni kollega hämmästeli. Synnytti Delhissä – Varasimme huoneen ja kaikki sujui todella jouhevasti, kun tulimme sairaalaan. Kokemus eroaa todella paljon siitä, mikä siskollani oli, kun hän synnytti Tukholmassa, jossa synnytysosastoilla on pulaa hoitopaikoista. Kun Silvia avioitui, muuttivat parin luo myös appivanhemmat, kuten Intiassa on yhä tapana. "Mieheni vinkkasi, että yrittäisin nähdä heidät kahtena apua tarvitsevana ikäihmisenä, eikä niinkään hänen vanhempinaan." Puhelu äidille on sarja, joka käs

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin. Tuntemattomat aloittavat englannilla Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia. – Minä en pidä englannin puhumisesta. Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta. "Äi

Liisa Tolonen on kasvattanut yksin kolme lasta. Helmi on vanhin ja hänelle äiti on tuki ja turva, joka harvoin yllättyy mistään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Helmi ja hänen veljensä hankkivat perhetatuoinnin, oli itsestään selvää, että myös heidän äitinsä tatuoisi myös sanan ”Perhe” paksuilla kirjaimilla ranteeseen. Koko homma oli yllätys: kaikki perheen kolme aikuista lasta hankkivat tatuoinnin yhdessä äitinsä kanssa. "Hän luottaa meihin niin paljon, että hän ei tiennyt, millainen siitä tulisi, ennen kuin tatuointi oli valmis." Helmi jätti lukion kesken kertomatta siitä äidilleen. Kului puoli vuotta ennen kuin totuus paljastui. – Luulin, että äiti olisi pettynyt, mutta hän oli ihan okei asian kanssa ja sanoi, että voisin mennä töihin tai tehdä jotain muuta. Kahden aikuisen ystävyys Helmi muutti Helsinkiin ja istui isänsä yksiössä kuunnellen tämän virsiä. Töitä tai uusia ystäviä ei löytynyt. Sitten äiti tuli käymään ja siitä alkoi kahden aikuisen ystävyys. – Olin tosi iloinen, kun äi

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. – Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyt

Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hän ei ikinä ole unelmoinut ydinperheestä ja tietää omasta lapsuudestaan, että perhe-elämä voi olla myrskyisää ja haastavaa. – Minulla on realistinen käsitys koko hommasta. Kysy miksi haluat lapsia Darya Pakarinen täytti äskettäin 39 vuotta, ja sopimattomia kysymyksiä siitä, haluaako hän lapsia, satelee jatkuvasti hänelle ja hänen ikätovereilleen. "On tärkeämpää kysyä itseltään, miksi haluaa lapsia, siten moni voisi varmasti paremmin ja voisi tehdä elämässään parempia päätöksiä." Hän lisää, että kaikki eivät edes pysty saamaan lapsia ja että hänen tuttavapiirissään on naisia, jotka katuvat äitiyttä. He eivät haluakaan sitä elämäntyyliä, joka tulee lapsen mukana. Työssään opettajana hän näkee, kuinka vanhemmat raatavat ja kuinka näiden aika ei riitä lapsille. Hän kokee itsensä lisävanhemm

Ritvasta tuli äiti jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen seurasi villejä vuosia, jotka johtivat hänen lapsensa, Tainan, huostaanottoon. Taina asui lastenkodissa, kunnes hänen äitinsä lopetti juomisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Taina muistaa edelleen, minkälaista lastenkodissa oli. Siellä sai ruokaa ja oli kavereita. Hän muutti takaisin kotiin vasta, kun äiti oli lopettanut juomisen ja pysyi raittiina yli 16 vuotta. Runsas alkoholinkäyttö periytyi vähitellen tyttärelle ja se on ollut läsnä molempien naisten elämässä. Humalassa Taina soitti aina tuntemattomalle isälleen ja sanoi, että ”täällä on ääni menneisyydestä”. – Sitten seurasi hullua humalaista naurua, Taina kertoo. Tapasin isän Stockmannin kulmilla He tapasivat ainoastaan kerran, kun Taina oli käymässä Helsingissä, silloin hän ei tiennyt ollenkaan minkä näköinen hänen isänsä oli. Hän odotti Stockmannin kulmilla ja tunnisti isänsä heti. – Ajattelin, että sen pitää olla tuo, ja niinhän se olikin. Tainalla ja Ritvalla on aina ollut lämpim

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin  tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella. Rasismi näytetään Suomessa suoremmin Muuttokynnys  Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin. "Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista." Dimitri Palm "Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."  Susanna Hedman "Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan." Janette  Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu Suoma