Ajatuksia Kaupungista

Mitä yhteistä arkkitehtuurilla ja elokuvalla on? Miten kaupungin rooli elokuvissa on muuttunut vuosikymmenten kuluessa? Entä miksi elokuvien pahikset asuvat usein modernistisen kiiltävissä rakennuksissa? Ajatuksia kaupungista tutkii tällä viikolla kaupunkia ja arkkitehtuuria elokuvien maailmassa. Vieraanamme on arkkitehti ja elokuva-entusiasti Helmi Kajaste, jolla on tekeillä elokuvan tilallisuutta käsittelevä väitöskirja. Tervetuloa mukaan tarkasti kuratoituun keskusteluun, joka liikkuu Gotham Citystä modernismin myllertämään Tatin Ranskaan ja Sinkkuelämää-sarjan maisemiin. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Redi, Tampereen Kansi ja Areena, Tripla ja Garden Helsinki. Suurien kaupunkien keskustoihin on suunnitteilla tai rakenteilla valtavia hybridihankkeita, joissa sekoittuvat asuminen, liiketilat, toimitilat ja elämyspalvelut. Tavoitteena on, että komplekseissa viihdyttäisiin (kuluttamassa) mahdollisimman pitkään. Tänä keväänä poliittiseen päätöksentekoon on edennyt Olympiastadionin pohjoispuolelle suunnitteilla oleva Garden Helsinki -hanke. Sen ajurina on maan alle sijoitettu tapahtuma-areena, josta on määrä tulla HIFK:n uusi kotihalli. Hanketta on kritisoitu paikkaan sopimattoman suurista rakennusmassoista sekä Keskuspuiston vihersormen katkaisemisesta. Mutta onko puisto todella puistoa, jos se on toiminut vuosikymmenet pysäköintialueena? Miksi hankkeeseen on kytketty myös tonttikauppoja merenrannasta? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista pohtii ja tutkii Garden Helsinki -hanketta.

Eduskuntavaalit ovat alle kuukauden päästä ja myös Ajatuksia kaupungista -podcast kantaa kortensa vaalikekoon. Kävimme lähes kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden vaaliohjelmat läpi rakennetun ympäristön osalta - mitä puolueet tavoittelevat, hillitäänkö ilmastonmuutosta ja näkyykö maankäyttö- ja rakennuslain uudistus jotenkin vaaliohjelmissa? Tästä jaksosta kuulet vastauksia, joita ei vaalikoneista löydä! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ihmiset ovat harrastaneet yhteen kokoontumista kautta aikojen, aina antiikin agoralta kauppakeskuksen infopisteelle ja koko kaupungin olohuoneeseen kirjastoon. Mutta onko sillä merkitystä, kokoontuvatko ihmiset väittelemään, rukoilemaan, kuluttamaan vai ottamaan selfieitä? Vai onko keskeisempää, hallitseeko tilaa kunta, kirkko vai ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö? Missä nykypäivänä voi agitoida kansalaisia? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast käsittelee Jussin ja Nooran voimin yksityistä, julkista ja kaupallistakin tilaa sekä niiden rajoja. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcastin kolmannen kauden aloittaa jakso esteettömästä ympäristöstä. Inspiraatio aiheeseen tuli, mistäpä muustakaan kuin viime viikkojen lumisesta ja jäisestä kelistä, joka muutti kaupungin esteelliseksi tavallista useammalle. Yht'äkkiä tutussa ympäristössä liikkuminen vaatikin enemmän varovaisuutta, suunnittelua ja kiertoreittejä - mikä saattoi olla aika turhauttavaakin. Esteettömästä ympäristöstä, sen tavoitteista, suunnittelusta ja merkityksestä, on kanssamme keskustelemassa Kynnys ry:n tiedottaja, Sanni Purhonen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Keskellä talven pimeimpiä viikkoja Ajatuksia kaupungista -podcast suuntaa katseensa kohti tunnelin päässä siintävää valoa. Lyhdyistä ja kaasuvaloista on siirrytty jo led-teknologiaan, mutta mihin kaupungin valaisu on kehittymässä? Entä miten kaupungin valaistusta suunnitellaan ja säädellään? Kaupungin valaistuksesta ja valotaiteesta on Nooran ja Jussin kanssa keskustelemassa valosuunnittelija Tiiti Hynninen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Alvar Aalto. Kansainvälisesti tunnustettu arkkitehti. Modernismin kärkinimi. Mestari, maestro. Monilahjakkuus. Aallon kohdalla superlatiivitkaan eivät tunnu aina riittävän. Aallolla on ollut valtava vaikutus paitsi suomalaiseen arkkitehtuuriin, myös modernismin kansainväliseen kehitykseen. Hän on ollut varsin valovoimainen ja vaikuttava hahmo hyvin pienessä maassa Euroopan laidalla. Mutta miten Aallosta rakentui näin ikoninen hahmo? Minkälaiset ainekset hänen arkkitehtuurissaan tekevät siitä erityistä ja erilaista kuin muut saman ajan rakennukset? Ajatuksia kaupungista kirjoittaa näin joulunalusviikolla oman, vielä melko haparoivan evankeliuminsa valon mestarista Alvar Aallosta ja Aallon merkityksestä meille nuoremman sukupolven edustajille. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista lähestyy kaupunkia muistinvaraisesti ja muistin näkökulmasta. Miten muisti ja mielikuvat paikkaavat kokemuksiamme, miten kollektiiviset muistot paikoista ja rakennuksista syntyvät - ja miten ne vaikuttavat kokemukseemme kaupungista? Entä kenen muistot ovat arvokkaita - jopa suojelun arvoisia? Oppaanamme toimii teos Muistin kaupunki, jonka ovat toimittaneet Katri Lento ja Pia Olsson.

Nykypäivän nuoret aikuiset ovat kasvaneet ilmastonmuutosta koskevan uutisoinnin ja (tuskaa lisäävän) tiedon kanssa, mutta jostain syystä vasta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänä syksynä julkaistu raportti sai laajat kansanjoukot ja median hereille. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaatii nopeita muutoksia ja radikaaleja päästönvähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa? Ajatuksia kaupungista suuntaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta yhdessä arkkitehti, yliopisto-opettaja Elina Koiviston sekä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin kanssa. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kaupunkia suunnitellaan lukemattomia erilaisia tarkoituksia ja yleisöjä varten arkisesta asuinympäristöstä juhlaviin keskusaukioihin. Kaupunkikokemukseen ja -kuvaan pyritään - ja on aina pyritty - tietoisesti vaikuttamaan, mutta kokemus kaupungista koostuu kuitenkin myös suunnittelemattomista näkymistä, reiteistä ja kaupunkitiloista. Mutta onko eri ihmisryhmillä samanlaiset mahdollisuudet käyttää ympäristöä ja julkisia tiloja? Entä sietääkö suomalainen kaupunkitila ja -kulttuuri useita rinnakkaisia arvoja ja kerrostumia? Tällä viikolla keskustelemme kaupunkiestetiikasta ja vieraanamme on tutkijatohtori Sanna Lehtinen Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS:ilta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Helsingin kantakaupungin ja sen lähistön lasten päiväkodit ovat ääriään myöten täynnä ja katukuvassa näkyy aiempaa enemmän vaunuja työntäviä vanhempia. Lapsiperheet ovat palanneet kantakaupunkiin - tai pikemminkin kantakaupungissa asuvat pariskunnat eivät muuta enää pois kantakaupungista perheenlisäyksen seurauksena. Mistä muutos johtuu? Entä miten vanhemmat käyttävät kaupunkitilaa? Akustisesti haastavassa studiossa asiantuntijavieraana kantakaupunkiin jääneitä vanhempia tutkinut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Johanna Lilius. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Havainnekuvat auttavat suunnitteluvaiheessa konkretisoimaan suunniteltavaa kohdetta, oli kyseessä sitten asuinrakennus, tornitalo tai kaupunkibulevardi. Kuvassa kohde pyritään luonnollisesti esittämään edustavassa valossa, mutta missä kulkee sepitteen ja "parhaan mahdollisen skenaarion" raja? Ennen tietokoneavusteista suunnittelua havainnekuvat piirrettin käsin ja ne saattoivat olla hyvin suurpiirteisiäkin. Mutta kertovatko nykypäivän fotorealistiset näkymäkuvat kuitenkaan kohteestaan menneisyyden piirustuksia enempää? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kauppa on aina näytellyt keskeistä osaa kaupungin toiminnoissa. Kauppaa on tehty torilla, kauppahallissa, kivijalkaliikkeissä, ostoskeskuksissa ja kauppakeskuksissa. Helsingissä kaupan suuryksiköiden ja kauppakeskusten sijoittumista kehäteiden varteen on pyritty hillitsemään osoittamalla niille paikkoja kaupunkirakenteen sisältä - vaikkapa metroasemien yhteydestä. Mutta onko linjaus mieletön neronleimaus vai kuolonisku kivijalkaliikkeille? Miksi kivijalkaliikkeitä pitää edes rakentaa? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1 #kauppa #kauppakeskus #kivijalka #janejacobs #kivijalkaliike #ostoskeskus #arkkitehtuuri #kaupunkisuunnittelu

Helsingissä vietetään tänä syksynä kaikkien aikojen avajaissyksyä, kun koreita julkisia rakennuksia valmistuu lähes harva se viikko. Mutta keitä varten museoita, musiikkitaloja ja kirjastoja rakennetaan? Ja mitä ne kertovat yhteiskunnastamme? Tarvitsemmeko kaupunkeihin houkutuslintuja vai yhteisiä olohuoneita - vai voiko rakennus olla kerralla molempia? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Kiihtyvän kaupungistumiskehityksen kainalossa lukuisissa suomalaisissa kaupungeissa on suunniteltu ja rakennettu maanalaisia pysäköinti- ja liikenneratkaisuja, joita usein perustellaan liikenteen sujuvoittamisella ja toisaalta kävelykeskustan laajentamisella. Asia on ajankohtainen myös Helsingissä, sillä kaupunginvaltuusto päättää huomenna keskiviikkona Sörnäisten tunnelin mahdollistavasta asemakaavasta ja myös vuonna 2007 haudattu keskustatunneli (nyt nimellä maanalainen kokoojakatu) on nostettu jälleen valtuustostrategian nojalla selvitettäviin asioihin. Mikä tunneleissa viehättää? Ajaako hyvä veronmaksaja edelleen henkilöautolla? Onko keskustan kiviljalkaliikkeiden tulevaisuus todella kiinni autotunnelista? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1 #arkkitehtuuri #kaupunkisuunnittelu #autoistuminen #yksityisautoilu #joukkoliikenne #tunnelit #toriparkit #helsinki

Kesäkauden toisessa jaksossa pohditaan merellistä Helsinkiä. Suljettuja saaria avataan, vanhoja satama-alueita rakennetaan ja Kruunuvuorenselän yli rakennetaan silta. Kaupungin rannat ja saaret ovat keskellä suurta muutosta, mutta ketä varten merellistä Helsinkiä suunnitellaan? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ajatuksia kaupungista -podcastin ensimmäisen kesäjakson näyttämönä toimii Pori ja aiheena ovat kaupungissa tänä vuonna järjestettävät Asuntomessut. Jaksossa kurkistetaan Asuntomessujen menneisyyteen ja pohditaan myös messualueiden kehitystä. Mutta kenen unelmia asumisesta messuilla oikein esitellään? Entä mikä on Asuntomessujen tulevaisuus kaupungistuvassa Suomessa? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Puoli vuosisataa sitten Suomi muutti lähiöihin: kaupunkien takametsiin rakennettuihin yhdyskuntiin, joissa palvelut olivat ostarilla, koulu lähellä ja isän työpaikka automatkan päässä. Lähiössä oli tilaa, valoa ja asunnoissa modernit mukavuudet - toisin kuin kaupunkikeskustojen ahtaissa hellahuoneissa. Lähiö oli rationaalinen kokonaisuus, arkkitehdin graafisesti esittämä ja rakennusliikkeen optimoima. Nyt kaupungistumisen kiihtyessä katseet kääntyvät väljästi rakennettuihin lähiöihin tonttimaan toivossa. Asuinrakennukset ovat tulleet peruskorjausikään, ostareiden palvelutarjonta tiivistynyt Alepaan, apteekkiin ja kapakkaan. Lähiön väljyys ei ole enää itsestään selvästi hyve, kun uusi sukupolvi - tai ainakin osa siitä - kaipaa tiivistä kaupunkia, jossa on pöhinää ja palveluita. Onko täydennysrakentaminen lähiöille ongelma vai ratkaisu? Ja kuka täydennysrakentamisesta päättää? Ajatuksia kaupungista -podcastin kevään viimeisen jakson aiheena on lähiöiden täydennysrakentaminen ja purkava saneeraus. Äänen jä

Suomalaisen ulkoilun historia ei ole pelkkää metsässä samoilemista - julkisiin puistoihin ja ulkotiloihin on tultu jo 1800-luvulta saakka näyttäytymään, viihtymään, liikkumaan ja tapaamaan tuttavia. Puistojen puolesta on noustu barrikadeille ja tarpeen tullen kukkapenkit on muutettu perunamaiksikin. Miltä näyttää puistojen tulevaisuus tiivistyvässä kaupungissa? Saako nurmikolle astua? Entä suunnitellaanko puistoja arkea vai juhlaa varten? Ajatuksia kaupungista -podcastissa keskustellaan tällä viikolla metsistä, puistoista ja aukioista, eli maisema-arkkitehtuurista kaupungissa. Asiantuntijavieraana mikin äärellä on Suomen Maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Veera Tolvanen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Tsygä, fillari, munamankeli, fiksi, Alepa-pyörä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja olomuotoa. Mutta onko pyöräilystä muuhunkin kuin trikoomiesten ja kalliolaisten hipstereiden huviksi? Miksi Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja missä ihmeessä ajokorttomat nuorisolaiset (ja Noora) oppivat liikennesäännöt? Vastauksia etsimme yhdessä Jussin ja Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisasen (@reetta-keisanen) kanssa. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1